Anu Kuusenoksa: Olemattomien Jumala (Varjo kustannus 2020)
Arvostelukappale. Kirja saatu kirjailijalta.
Olipa taas ilo syventyä vampyyrien maailmaan. Olen kirjoittanut blogissani myös kolmesta edellisestä osasta. Tämä teksti spoilaa alkuperäistä trilogiaa hieman, joten lue eteenpäin omalla vastuulla. 😊
Kuusenoksan vampyyrisarjan kolme ensimmäistä osaa kertoivat Auroran tarinan. Kymmenentuhannen kuningatar jäi siihen, että Aurora vannoi kostoa Amirille rakkaansa Bardiyan kuolemasta. Jotenkin jo silloin oli tunne, ettei tämä voinut vain jäädä tähän. Mutta toisaalta, halusinko nähdä (lukea) Auroran menevän yhä syvemmälle kostoonsa?
Juuri siitä Olemattomien Jumala kertoo. Kirjailija itse kertoo tämän kirjan olevan linkki alkuperäisen trilogian ja uuden tätä kirjaa seuraavan kirjasarjan välillä. Tavallaan kirja tuntui hieman irralliselta, mutta samalla uutta odottavan kutkuttavalta.
Aurora on kirjan alussa vampyyrien kuningatar, joka hallitsee kymmenentuhannen taistelijan armeijaa. Hän on menettänyt kaiken. Olin odottanut, että kirjassa olisi käsitelty enemmän Auroran suhdetta Amirin kanssa, mutta kostonhimo olikin kasvanut vain suuremmaksi. Kaikki vampyyrit saisivat tuntea kuningattaren vihan.
Tuttuja hahmoja kirjassa oli Aurorankin lisäksi monia ja taas kerran kesti hetken selvittää vampyyrien verilinjakartastot, kun ei kaikki heti tullut mieleen. Lempihahmoni kirjasarjassa on aina ollut Judas, eikä se tässäkään muuttunut. Judas on verilinjojen ulkopuolella ja tottunut olemaan yksinäinen susi. Nyt verilinjalla onkin hänen alapuolellaan on Aurora, jonka kanssa he jakavat myös unet. Olematon koskettaa sekä Judasta että Auroraa tavalla, jota he eivät voi kontrolloida.
Tuo olematon on se voima, josta kaikki vampyyrien energia on lähtöisin. Kumpikin heistä taistelee unia vastaan omillaan. Kuka on kenenkin puolella? On aika nousta kapinaan.
”Ihmisten maailma jatkaisi kulkuaan vielä vuosisadan, ehkä toisenkin. Mutta vampyyrien maailma teki kuolemaa. Vanhimpien kuolemat olivat syösseet heidät tuhoon, ja nyt ilman johdatusta he olivat matkalla kadotukseen. Jotkut heidän kaltaisistaan olivat kuvitelleet, että Judas olisi heidän vapahtajansa, kirkas tähti heidän seurattavaksi. Mutta väkisinkin heräsi tunne siitä, että Judas johtaisi heidät hitaasti tuhoon.” (Olemattomien Jumala, s. 193).
Nuo verilinjat ovatkin erittäin kiinnostava asia Kuusenoksan luomasta vampyyrimaailmasta. Mieti vaikka miltä tuntuisi, jos vanhempasi voisivat olla yhteydessä sinuun verilinjan kautta? Tai, että tietäisit aina onko lapsillasi kaikki hyvin? Toisaalta myös niin, että sinut määriteltäisiin aina sen perusteella, ketkä olivat isovanhempiasi monta sukupolvea sitten. Vampyyrien koko maailma määrittyy verilinjojen kautta ja nyt niiden aika on ohi. Judas kiteyttää kirjassa tämän hyvin: ”Heillä todella oli tapana nähdä toisensa vain siitä yhdestä näkövinkkelistä katseltuna. Kuka oli kenenkin jälkeläinen ja kuka kuului mihinkin verilinjaan.” (Olemattomien Jumala, s. 235).
Kirjan uusista henkilöistä Nastya eli Anastasia oli mielenkiintoisin tuttavuus. Kun lopulta hahmon tausta paljastui tuli todella mahtava fiilis, siinä tuli kirjailijan mieltymys historiaan erittäin hienosti esiin. Muutenkin tämänkin kirjan, niin kuin edellistenkin, vahvuus on historian, kielen ja arkkitehtuurin hieno kuvaaminen. Kirja ansaitsisi vielä enemmän visuaalista maisemointia (joista saa nauttia Antti Tahvanaisen kuvittamana), vaikka mielikuvat tulevat tekstiä lukiessa vahvasti mieleen.
Toinen sisällöllinen asia, joka tekee vaikutuksen, on tunteiden kuvaaminen. Vampyyrien mielenterveysongelmat tarvitsisivat usemman vuosisadan terapiakäyntejä…
Kirjassa tuli uhrauksia, joiden merkitys tulee luultavasti vasta ilmi uudessa kirjasarjassa. Loppu jäi taas niin sellaiseen paikkaan, että lukija jää janoamaan lisää. Tämän viimeisenä esiintyvän henkilön tulemisen jälkeen vampyyrien maailma ei ole enää koskaan entisensä.
Kiitos Anulle taas luottamuksesta. Näihin kirjoihin on mukava uppoutua. ❤️
Tämäkin kirja menee Helmet 2020-haasteeseen. Sopii kohtiin:
7. Kirjassa rikotaan lakia, 9. Kirjassa kohdataan pelkoja, 15. Fiktiivinen kertomus, jossa mukana todellinen henkilö, 25. Kirjassa ollaan saarella, 29. Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva, 33. Kirjassa tapahtuu muodonmuutos, 42. Kirjassa on isovanhempia, 49. Vuonna 2020 julkaistu kirja ja 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja.
Pikkuunen 